Varkauden kaupunginvaltuusto hyväksyi alustavan budjettiesityksen mukaisen määrärahavarauksen Arjen turvaa -hankkeelle kokouksessaan 27. helmikuuta. Rahoitus hyväksyttiin aiemmin keväällä kaupunginhallituksessa sekä elinvoimajaostossa. Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen kertoo, että hankkeeseen on suhtauduttu kaupunginvaltuustossa myönteisesti. Navitas Kehitys Oy on vastannut hankkeen rahoituksen valmistelusta.

–Kaikki tiedostavat, että tämänkaltaista hanketta tarvitaan. Hankkeessa pyritään puuttumaan ongelmiin varhaisessa vaiheessa, Laitinen toteaa.

Hanketta valmistelleeseen asiantuntijaryhmään ovat kuuluneet Varkauden kaupunki, Navitas Kehitys Oy, Savon koulutuskuntayhtymä, Waltterin koulu, Pohjois-Savon hyvinvointialue sekä poliisin edustajia. Alustavien suunnitelmien mukaan hanke olisi kolmivuotinen ja käynnistyisi vuoden 2024 alussa. Hankkeen jatkovalmistelusta vastaa kasvun ja oppimisen toimiala.

–Seuraavaksi alamme tehdä hankesuunnitelmaa, sivistysjohtaja Timo Tuunainen selvittää.

Uusi toimintamalli
tarttuu ongelmakohtiin

Hanketyön tarkoituksena on luoda kokonaiskuva Varkaudessa vallitsevasta tilanteesta, vaadittavista toimenpiteistä ja kehittämiskohdista, jotta ne voidaan huomioida päätöksenteossa. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu muodostaa kaupunkiin toimintamalli, joka toimisi moniammatillisesti. Samalla halutaan puuttua ongelmien ennaltaehkäisyyn ja vaikuttaa sitä kautta arjen turvallisuuteen sekä turvallisuuskokemukseen.

Alustava budjetti Arjen turvaa -hankkeella on 669 120 euroa, jossa omarahoituksen osuus olisi 20 prosentin mukaan laskettuna 133 825 euroa. Hankkeelle on kartoitettu ESR-rahoitusta ja neuvotteluja on käyty Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. ELY-keskus on ehdottanut hankkeen jakamista kahdelle ohjelmakaudelle. Alustavien suunnitelmien mukaan ensimmäinen hankesuunnitelma tehdään selvityshankkeelle, jonka jälkeen rahoitusta haetaan jatkohankkeelle.

–Haasteena on, että Pohjois-Savon alueella on useita syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn liittyviä hankkeita, joiden kanssa kilpailemme rahoituksesta, Tuunainen toteaa.

Valmisteluvaiheessa on Tuunaisen mukaan selvinnyt ongelmana olevan sen, että Varkauden seudulla toimii jo moninaisia hankkeita, joilla on samankaltaisia tavoitteita. Esimerkiksi Savon ammattiopistolla ja Savonia-ammattikorkeakoululla on omat syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn liittyvät hankkeensa. Tietoa päätöksen tekoon on tarjolla osittain hyvin. Tuunainen kertoo, että osin tiedon tuoreus on ongelmana, esimerkiksi THL:n tilastot eivät ole ajan tasalla. Hän toivoo, että Arjen turvaa -hankkeen aikana voitaisiin karsia pois kaupungissa tehtävän työn päällekkäisyyksiä. Systemaattisuus on hänestä työssä avainsana.

–Meidän pitäisi osata valita vaikuttavimmat ratkaisut ja toteuttaa niitä systemaattisesti kaupungisssamme.

ESR-rahoituksen päätökset selvityshankkeelle tulevat huhti-toukokuun aikana. Kun rahoituspäätös on varmistunut, voidaan hankkeeseen liittyvät rekrytoinnit aloittaa. Alustavaan budjettiin sisältyy projektipäällikön sekä kahden projektityöntekijän työpanos, jotka työskentelisivät 100 prosentin työajalla. Jatkohankkeen rahoitus vahvistuu elo-syyskuussa. Tuunainen kertoo, että Varkauden kaupunki jatkaa omaa selvitystyötä siihen saakka kunnes rahoitus varmistuu. Syksyn aikana tehdään muun muassa omia kyselyitä aiheeseen liittyen.

Pahoinvointi
näkyy tilastoissa

Huoli kaupungin turvattomuudesta nousee esiin myös helmikuussa julkaistussa Varkauden kaupungin hyvinvointikertomuksessa. Turvattomuus näkyy katukuvassa ja myös varhaiskasvatuksen ja koulujen arjessa. Lisää indikaattoritietoa kaivataan ikäihmisten ja työikäisten hyvinvoinnin tilasta, johon liittyen kaupunki toteuttaa oman hyvinvointikyselyn poikkihallinnollisen hyvinvointiryhmän ja ehkäisevän päihdetyöryhmän toimesta. Hyvinvointisuunnitelmaa päivitetään tämän vuoden aikana vastaamaan kaupungin voimassa olevaa strategiaa, jolloin teemat tulevat olemaan asukkaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, turvallisuus, osallisuus ja onnellisuus.

Tämän vuoden osalta hyvinvointikertomukseen päivitetään lisäksi vanhemmuuden tukeen sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät asiat kaikkien ikäryhmien osalta. Varkauden kaupungin turvallisuussuunnitelma päivitetään osana Arjen turvaa -hanketta.

Mielenterveyden haasteet nousevat hyvinvointikertomuksen tuloksissa selkeästi esille. Hyvinvointikertomuksesta selviää, että aikuisten mielenterveyden avohoitokäyntien määrä on pysynyt samalla tasolla vuosina 2020 ja 2021, mutta käyntejä on selkeästi enemmän kuin Pohjois-Savossa. Mielenterveyden häiriöihin sairaalaahoitoa saaneiden lapsien määrä on hieman laskenut vuodesta 2020 vuoteen 2021. Tähän syyksi arvellaan hoitoon pääsyn vaikeutumista.

Vuonna 2022 Varkaudessa tehtiin 190 henki- ja pahoinpitelyrikosta. Huumausainerikoksia poliisin tietoon tuli viime vuonna 95 kappaletta. Varkauden katuturvallisuusindeksi oli poliisin tilastoissa vuonna 2021 71,50, kun se viime vuonna oli enää 64,59. Indeksi kertoo, että häiriökäyttäytyminen ja päihteiden käyttö on lisääntynyt ja samalla yleinen arjen turvallisuus on heikentynyt. Myös henkeen ja terveyteen liittyvät rikokset sekä omaisuusrikokset ovat lisääntyneet.

Päihteiden käyttöä on havaittu kaupungissa normaalia enemmän. Huumeita sekä erilaisia päihteitä on runsaasti saatavilla ja niiden käyttö lisääntyy myös nuorten keskuudessa. Alkoholin myynti asukasta kohden 100 prosenttisena alkoholina on ollut nousussa viime vuosina. Hyvinvointikertomuksen mukaan 43 prosenttia nuorista kokee, että kunnassa käytetään liikaa muita päihteitä kuin alkoholia. Päihdetilannekyselyn mukaan viimeisen vuoden aikana 24 prosenttia nuorista kertoo käyttävänsä huumausaineita. Päihdehuollon laitoksissa olleiden 25-64-vuotiaiden määrä on kasvussa.

Lasten ja nuorten elämään voidaan
vaikuttaa varhaisessa vaiheessa

Oppilaitokset ovat olleet mukana Arjen turvaa -hankkeen valmistelussa. Kaupungissa vallitseva ilmapiiri on heijastunut negatiivisina asioina myös oppilaitosten arkeen. Timo Tuunainen kertoo, että hankkeen kohderyhmänä ovat varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja Varkauden kaupungin nuorisopalveluiden lapset ja nuoret. Heidän lisäkseen hanke kohdistuu varkautelaisiin vanhempiin.

Waltterin koulun rehtori Teemu Mustonen on yksi varkautelaisten oppilaitosten edustajista, joka on kutsuttu hankkeen valmisteluun. Tässä vaiheessa hän tarkastelee tulevan hankkeen laajoja teemoja yleisellä tasolla. Hän toivoo, että hankkeessa löydettäisiin näkökulmaa esimerkiksi julkisuudessa paljon esillä olleisiinpäihde- ja väkivaltaongelmiin.

–Turvallisuuden tunteen lisäys on yksi selkeä tavoite, johon on hyvä miettiä keinoja, Mustonen kuvailee.

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat parhaillaan suuressa muutoksessa. Mustonen toivoo, että hankkeeseen sisältyisi myös yhteistoiminnan kehittämistä. Hän tuo esiin, että Arjen turvaa -hanke ei ole suunnattu vain yläkoululaisille, vaan kokonaisvaltaisesti varkautelaisille aina varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toisen asteen opiskelijoihin. Waltterin koulussa opiskelee lapsia ja nuoria esikouluikäisistä yläkoulun viimeisiin luokkiin asti. Mustosen mukaan asenteisiin vaikuttaminen on merkittävää ja muutos lähtee liikkeelle pienestä lapsesta lähtien.

–Jotain on tapahtunut viimeisten kahden vuoden aikana, kun lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Myös osallisuus on vähentynyt. On ymmärrettävä, että voimme yhteisönä vaikuttaa asioihin.

Arjen turvaa -hankkeeseen kaavaillut resurssit ovat toteutuessaan merkittäviä. Mustonen näkee, että kun hanke on vasta alkuvaiheessa, on erityisen tärkeää, että valmistelu tehdään huolella. Hän toteaa, että Arjen turvaa -hankkeen teemoihin liittyen kaupungissa tehdään jo paljon työtä, esimerkiksi toiminnassa olevissa hankkeissa.

–On selvitettävä erittäin tarkkaan, mihin hankkeen resurssit kannattaa ohjata.

Riika Paukkonen