17.06.2020

Lasten ja nuorten harrastustoiminta uuden edessä

Aluehallintovirastojen myöntämillä avustuksilla tuetaan liki 100 000 lapsen ja nuoren harrastustoimintaa ympäri vuoden.

Kesäleirit ovat perinne monessa lapsiperheessä. Erityisesti tänä vuonna ne tarjovat kaivattua tekemistä omanikäisten seurassa. Pieksämäen nuorisotoimi käynnistää kesä-heinäkuun vaihteessa Elämysviikot, jotka tarjoavat lapsille ja nuorille monipuolista toimintaa.

Aluehallintovirastot ovat myöntäneet reilut kolme miljoonaa euroa valtionavustusta lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan. Avustusta sai kaikkiaan 633 toimijaa. Rahoituksella tuetaan monipuolista, laadukasta ja säännöllistä harrastustoimintaa sekä lasten ja nuorten loma-aikoihin sijoittuvaa päiväleiritoimintaa.

Kaikkiaan avustusten kautta voidaan tukea lähes 100 000 lapsen ja nuoren harrastustoimintaa. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta harrastustoiminnan avulla. Avustuksia jaettaessa on otettu huomioon lasten ja nuorten erilaiset tarpeet, kuten harrastustoiminnan paikallinen monipuolisuus, tuen alueellinen jakautuminen sekä kielellinen ja kulttuurinen tasa-arvo. Tänä vuonna tukea myönnettiin kunnille, rekisteröidyille yhdistyksille sekä muille yhteisöille.

Aktiiviset pienet toimijat
liikuttavat lapsia

Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt tulevalle kaudelle lasten ja nuorten harrastustoimintaan yhteensä 320 000 euroa. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi Kohonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että jaettavaa oli viime vuotta vähemmän.

–Se näkyy hakijakohtaisen avustusmäärän pienenemisenä.

Valtionavustus on tarkoitettu koulun lukuvuoden aikana tapahtuvaan toimintaan sekä päiväleireihin. Kohonen pitää hyvänä, että leiritoimintaa järjestetään erityisesti tänä vuonna, kun lapset ovat viettäneet pitkiä aikoja kotikoulussa ja kavereita on voinut nähdä tavallista vähemmän. Leiritoiminta tarjoaa lapselle tekemistä arkeen myös silloin, kun vanhemmat ovat työssä.

–Leireillä lapset näkevät kavereita, minkä näen erittäin tärkeäksi varsinkin tänä kesänä, Kohonen toteaa.

Aluehallintoviraston tuella lasten ja nuorten harrastustoimintaa järjestävät toimijat ovat Itä-Suomessa vakiintuneet. Kohosen mukaan joukossa on useita 4H-yhdistyksiä, kuntia sekä paikallisia toimijoita. Hän pitää Itä-Suomen erityispiirteenä, että alueella avustuksen saajien joukossa on paljon pieniä toimijoita.

–Kunnat koordinoivat usein suuria hankkeita. Mielestäni on hyvä asia, että avustuksen myötä myös pienet toimijat voivat järjestää harrastustoimintaa.

Itä-Suomessa avustusta myönnettiin erilaisiin lasten ja nuorten harrastustoimintoihin. Kohonen kertoo, että tulevalla kaudella toiminnassa näkyy kädentaitoja, toimintaa luonnossa ja kokkausta, joka on noussut suosioon. Joroisten 4H-Yhdistys ry järjestää lapsille harrastustoimintaa, Leppävirran 4H-Yhdistys ry kerhotoimintaa, Leppävirran Tanssiseura ry tanssikerhotoimintaa, Partio-Unnukka ry partiotoimintaa. Pieksämäen seudun 4H-Yhdistys ry toteuttaa kerho- ja leiritoimintaa ja Pieksämäen kaupunki tukee paikallisten lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

Kevään digiloikka on näkynyt lasten ja nuorten harrastustoiminnnan järjestämisessä. Kohosen mukaan verkossa järjestettiin koronarajoitusten aikana erilaisia etäkerhoja ja muun muassa nuorisopalvelut vei nuortentalojen toimintaa verkkoon.

–Sekä lapsista, että ohjaajista huokuu, että kasvokkain tapahtuvaa työtä on odotettu, hän kuvailee.

Pieksämäellä toteutetaan
toivottuja elämyksiä

Pieksämäen kaupunki oli yksi ensimmäistä kertaa valtionavustusta hakeneista toimijoista. Yhteishankkeeseen, jossa ovat mukana nuorisotoimi, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, myönnettiin yhteensä 5 950 euroa. Avustuksella voidaan toteuttaa tänä kesänä muun muassa peruskouluikäisille suunnattuja elämysviikoja.

–Nuorisotoimi ei ole järjestänyt leirejä vuosiin, kesäisin nuorisotila on ollut avoinna ja olemme totetuttaneet pop up -nuokkaritoimintaa. Koronan takia on hienoa, että voimme juuri nyt tarjota nuorille leirejä, joilla he voivat toteuttaa elämyksiä, erityisnuorisotyöntekijä Pia Niilo-Rämä kuvailee.

Elämysviikot käynnistyvät kesäkuun viimeisellä viikolla. Ensimmäinen viikko on suunnattu nuorille eli 2003-2007 vuosina syntyneille. Alakoululaisten elämysviikko on puolestaan 3.-6. -luokkalaisille ja se toteutetaan vasta koulutoimen kesänuokkaritoiminnan päätyttyä . Tukikohtana toimii Nuorisotila Weturi, mutta mahdollisuuksien mukaan päivää vietetään ulkona. Toimintaa järjestetään arkipäivisin kello 9-15 välisenä aikana. Maksuttomaan toimintaan sisältyy yksi lämmin ruoka sekä välipala.

Niilo-Rämä kertoo, että kaupungin palkkaamat nuoret kesätyöntekijät aloittivat nuorisotoimessa tällä viikolla ja heidän työhönsä kuuluu elämysviikkojen sisällön suunnittelua. Elämysviikoille osallistuvat lapset ja nuoret ovat vaikuttaneet lisäksi ohjelmaan Nuorisotila Weturissa käydessään.

–Ohjelmassa on ruokaelämyksiä, kuten eri ruokakulttuureja, liikuntaa sekä kaupunkiseikkailua. Osallistujat jakavat kokemuksiaan Instagramiin ja TikTokiin, joista elämysviikkoja voi seurata.

Pieksämäen tapa osallistaa lapsia ja nuoria harrastustoiminnan suunnitteluun on Kohosen mukaan vielä toimintatapana uudehko. Hän arvioi että malli tulee yleistymään tulevaisuudessa.

–On mahdollista, että nuorten itse suunnittelemat päiväleirit ovat tulevaisuuden trendi.

Lisää aktiviteettejä
koulujen iltapäiviin

Harrastustoimintaa kehitettäessä on luotu Suomen malli, jonka tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulujen iltapäiviin. Kesän alussa julkaistussa lisätalousarviossa Suomen harrastamisen mallin pilotointiin esitettiin 10 miljoonaa euroa. Rahoituksen tarkempi sisältö julkaistaan kesän aikana. Kohonen pitää Suomen mallia uutena avauksena lasten ja nuorten harrastustoiminnan rahoituskentällä, eikä hän osaa vielä arvioida sen vaikutusta tuleviin rahoituskausiin.

–Sen jälkeen kun aluehallintovirastot saavat tarkempaa tietoa, tiedotamme, mistä avustusta voi hakea ja millaiseen harrastustoimintaan se on suunnattu.

Kohonen näkee hyvänä että Suomen mallissa lapsen harrastustoiminta täydentää ja rytmittää koulupäivää sekä tuo harrastuksia lähemmäs lasta. Tuleva muutos vaatii Kohosen mukaan kunnissa palkattua henkilökuntaa sekä koordinaatiota, jotta harrastuspalvelujen tarjoajat eivät kilpaile keskenään. Hän muistuttaa, että harrastusten järjestäminen perustuu suurelta osin vapaaehtoistoimintaan ja yhdistyksillä ei ole usein palkattuja työntekijöitä.

–Erityisesti pienillä paikkakunnilla ohjaajien saatavuudessa voi tulla haasteita.

Riika Paukkonen