Eduskuntavaalien käydessä kiivaimmillaan, Itä-Suomen maakunnissa katse on suunnattu jo uuden hallituksen aikaan. Etelä-Savo toimii Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien puheenjohtajamaakuntana vuoden 2023 ajan. Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mukaan Itä-Suomen neuvottelukunta kokoaa yhteen viiden maakunnan käsityksiä ja yrittää löytää yhteisiä näkemyksiä.

–Meillä on työn alla hallitusohjelmaan vaikuttaminen, jossa liikenneasiat ovat keskeisiä, Mäkinen selvittää.

Itä-Suomen neuvottelukunta on perustettu käsittelemään maakuntien yhteisiä asioita. Se kokoontuu kolmesti vuodessa, seuraavan kerran toukokuussa. Neuvottelukunnassa tehdään maakuntarajat ylittävää yhteistyötä sekä edunvalvontaa. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntiin kuuluvia maakuntia yhdistää pitkät etäisyydet sekä harva asutus. Suomen valtakunnanrajoista yli 2 400 kilometriä kulkee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Neuvottelukunnat ovat tuoneet esiin, että turvallisin raja on asuttu raja. Yksi edunvalvonnan teemoista onkin rajan asuttuna pitäminen sekä elinvoiman vahvistaminen maakunnissa.

Ukrainan sota muutti
liikenteen painopisteitä

Liikennehankkeet olivat esillä Etelä-Savon maakuntahallituksen kokouksessa 20. maaliskuuta, kun se sai tiedokseen Itä-Suomen neuvottelukunnan käsittelemät edunvalvonnan kärjet ja päätökset. Neuvottelukunta on linjannut, että itäisen Suomen liikennehankkeita tulee jouduttaa koko maan huoltovarmuuden varmistamiseksi. Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen yhteiset kärkitoimet ja -hankkeet hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuonna 2021 ja ne päivitettiin puheenjohtajamaakunta Etelä-Savon johdolla.

–Olemme uudenlaisen haasteen edessä. Koko Itäisen Suomen liikenne on ollut yksi tärkeimmistä kehittämiskohteistamme vuosia, nyt sen merkitys on korostunut, Mäkinen kuvailee tilannetta.

Itäisen Suomen tilanne on muuttunut Ukrainan sodan myötä. Saimaan kanavan käyttö on estynyt ja rajaliikenne on korvautunut liikenteellä sisämaan ja kotimaisten merisatamien välillä. Raakapuun vesikuljetukset ovat lisääntyneet koko Saimaan alueella. Mäkinen näkee, että realistisia esityksiä vesiväylien kehittämiseksi ei ole ollut, eikä niihin liittyvää hanketoimintaa ole vireillä. Hän tuo esiin, että vesiväyliin liittyvät selvitykset ovat useita vuosia vanhoja, eikä niitä näissä budjettiraameissa ole mahdollista toteuttaa.

–Toivotaan, että Väylävirasto päivittää Mäntyharjun selvityksen, joka on laadittu 20 vuotta sitten.

Geopoliittisen tilanteen myötä tavarakuljetuksia on siirretty vesiväylien lisäksi maanteille ja raiteille. Mäkinen kuvailee, kuinka viimeisen vuoden aikana muutos on näkynyt erityisesti raideliikenteessä, jossa tavaraliikenteen määrä on kasvanut kymmeniä prosentteja. Muutos on heijastunut myös Savon radalle.

–Tulevissa ratahankkeissa Savon radan välityskykyä ja nopeutta on kehitettävä, jotta henkilö- ja tavaraliikenteelle on riittävästi tilaa, hän toteaa.

Itä-Suomessa toteutetuista tiehankkeista Mäkinen on tyytyväinen valtatie 5:llä Mikkelin ohitustiehen sekä Mikkeli-Juva-tiehankkeeseen. Hän pitää valtatie 5:n kehittämistä edelleen tärkeänä maantieliikenteen kehittämisessä. Tiehankkeista seuraavien joukkoon kuuluvat Mäkisen mukaan Leppävirta-Kuopio välinen osuus ja Mikkelin eteläpuolella sijaitseva Pitkäjärven osuus, jotka ovat olleet Itä-Suomen neuvottelukunnassa pitkään esillä.

Riippumattomuus Itämerestä
osa hallitusohjelmatavoitteita

Itä-Suomen neuvottelukunta hyväksyi kokouksessaan maaliskuussa Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet sekä Itä-Suomen omat hallitusohjelmatavoitteet. Liikenne ja saavutettavuus on yksi Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien hallitusohjelmatavoitteista vuosille 2023-2027.

Hallitusohjelmatavoitteisiin kuuluu vaatimus, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa ja liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa tulisi geopoliittisen tilanteen vuoksi tarkastella painokkaammin Suomen sisäisiä muuttuneita liikennevirtoja sekä huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden tarpeita. Hallitusohjelmatavoitteisiin on kirjattu lisäksi, että Pohjois- ja Itä-Suomen saavutettavuus turvattaisiin kilpailukyvyn näkökulmasta. Tavoitteeksi on asetettu, että kaikista maakunnista olisi tulevaisuudessa alle kolmen tunnin saavutettavuus pääkaupunkiin.

Itä-Suomen neuvottelukunta toivoo strategista suunnanmuutosta idästä länteen kansainvälisessä kytkeytymisessä, niin että tulevaisuudessa Itä- ja Pohjois-Suomi kytkeytyisi Pohjois-Ruotsin ja Norjan liikenneverkkoon. Näin muodostuisi yhteys länteen, joka ei olisi riippuvainen Itämerestä. Samalla tavoitteisiin kuuluu EU-laajuisen TEN-T liikenneverkon kehittäminen.

Alempi tieverkko merkittävä
maaseudun yrittäjille

Itä-Suomessa toimivat maa- ja metsätalousyrittäjät. ovat ryhmä, joka tarvitsee päivittäin toimivia liikenneväyliä. Koko maan maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikoista 40 prosenttia sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Itä-Suomen neuvottelukunnan liikennejärjestelmän kehittämisen kärkiin sisältyy vähäliikenteisten päällysteiden ja runkojen sekä siltojen parantaminen. Mäkisen mukaan kaikissa maakunnissa löytyy heikkokuntoisia teitä, jotka palvelevat paikallisten asukkaiden lisäksi muun muassa puunkuljetuksia ja matkailua. Hän tuo esiin, kuinka vapaa-ajan asunnoista tunnetun Etelä-Savon alueella liikennöi 46 000 vapaa-ajan asukasta.

–Maakunnan sisäiset etäisyydet ovat pitkiä, joten haluamme turvata matkan alueella liikkuville.

Maatalouden kehittäminen ja rahoitus kytkeytyvät EU:n päätöksentekoon. Mäkinen kertoo, että Itä-Suomen neuvottelukunta edistää maatalouden kehittämistä, niin kuin se on EU:n puitteissa mahdollista. Viljelyn väheneminen Itä-Suomessa on ollut Itä-Suomen neuvottelukunnan huolena. Itäisessä Suomessa maatilojen määrän väheneminen on ollut nopeampaa kuin vaikkapa Länsi-Suomessa. Mäkisen mukaan tässä tilanteessa maatalousyritykset tarvitsisivat kohdennettuja toimia.

–En näe, että meillä on tällä hetkellä keinoja, joilla rahoitusta voitaisiin kohdentaa suoraan Itä-Suomen maatalousyrittäjille.

Itä-Suomessa maatalousyritykset ovat usein pieniä ja pirstaleisia. Mäkinen kertoo, että alueella toimivat yritykset ovat samalla monialayrityksiä.

–Jos metsätalouteen tai matkailuun tulee uusia rajoituksia tai uhkia, ovat yrittäjät heikoilla, hän tietää.

Julkisen talouden tasapainottaminen
luo varjoja väylähankkeiden ylle

Erilaisten väylähankkeiden rahoitus on ollut kuuma keskustelunaihe hallituskaudesta toiseen. Korjausvelan kasvaessa ja muuttuneiden liikennevirtojen myötä kiinnostus rahoitusta kohtaan kasvaa. Mäkinen kertoo, että tiehankkeiden rahoitus tulee pääosin valtiolta. Itä-Suomen neuvottelukunnan tavoitteisiin kuuluu perusväylänpidon rahoituksen nostaminen.

–Valtion rahoitus on väylähankkeissa keskeinen, raideliikenteen puolella selvitämme EU-rahoitusten mahdollisuuksia.

Valtiovarainministeriö julkaisi 6. maaliskuuta meno- ja rakennekartoituksen, jonka tehtävänä on tarjota vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ministeriön julkaiseman tiedotteen mukaan Suomen julkisen talouden rakenteet on luotu nykyistä suotuisamman väestö- ja talouskehityksen aikana, eikä julkisen sektorin rahoituspohja riitä ylläpitämään kaikkia julkisen sektorin tehtäviä. Kokonaisuus on tarkoitettu poliittisen päätöksenteon tueksi ja toimet täsmentyvät mahdollisen jatkovalmistelun yhteydessä. Valtiovarainministeriö on esittänyt jo joulukuussa 2022, että julkista taloutta tulisi seuraavien kahden vaalikauden aikana vahvistaa 9 miljardilla eurolla.

Mäkinen kertoo, että valtiovarainministeriön julkaisemassa kartoituksessa on esitetty, että tällä hallituskaudella toteutetut perusväylänpidon korotukset eivät toteutuisi. Hän arvioi, että jos kartoituksessa esitetyt toimet toteutuisivat tulevalla hallituskaudella, jouduttaisiin tilanteeseen jossa korjausvelkaa ei voitaisi pienentää vaan teiden kunto heikkenisi nykyisestään.

–Se tekisi meidän tavoitteet aika tyhjäksi, Mäkinen kommentoi.

Tuleva hallitus saa joka tapauksessa eteensä haastavan tehtävän vahvistaa julkista taloutta ja luoda sopeutusohjelmaa.

–Ratkaisevaa on, miten hallituksen sopeutusohjelma kohdistuu tieliikenteeseen, Mäkinen toteaa.

Riika Paukkonen