18.11.2020

Vaihtelevaa työtä ikääntyneiden parissa

Väestön ikääntyminen kasvattaa kotihoidon asiakasmääriä.

Kuntien ikääntyville tarjoamat palvelut kaipaavat lähivuosina lisää henkilöstöä. Asteittain käyttöön otettava henkilöstömitoitus kasvattaa ammattilaisten tarvetta. Pieksämäen kaupungin kotihoito on tarttunut rekrytointiin ja tuonut syksyn aikana esiin erilaisia työtehtäviä sosiaalisessa mediassa.

Vaihteleva ja monipuolinen työ on kotihoidossa arkipäivää. Päivän aikana työntekijälle kertyy 12-14 asiakaskäyntiä, osan asiakkaista luona käydään useamman kerran päivässä. Yksi Pieksämäen kotihoidossa työskentelevistä on Jani Lattunen, joka on ollut alalla pitkään. Kaupungin työntekijänä hän aloitti elokuun alussa.

–Olen työskennellyt lähihoitajana kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä kierrän kotihoidon tehtävissä eri puolilla Pieksämäkeä, hän kertoo.

Kotona asuvat ikääntyneet tulevat kotihoidon piiriin yleisemmin muistisairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Kotihoidossa työskentelevien työpäivään kuuluu ikääntyneen yleisen voinnin ja kunnon sekä elintoimintojen seurantaa, ruokailun ja lääkkeenjaon huolehtimista sekä muiden päivittäisten perustarpeiden parissa auttamista. Lähihoitajat tekevät lisäksi muun muassa haavanhoitoa, verensokerin mittausta, insuliinihoidon toteuttamista ja -seurantaa. Tarvittaessa asiakkaalle annetaan suihku- ja sauna-apua.

Lattunen kertoo kokevansa onnistumisen iloa, kun asiakkaat ovat kiitollisia saamastaan avusta. Tai kun hän tekee hyvin työtehtävän, jota ei ole tehnyt pitkään aikaan. Lattusen mukaan uusia tilanteita tulee vastaan toistuvasti, sillä työ kotihoidossa on monipuolista ja vaihtuvaa.

–Itselleni sopii hyvin, että työ on itsenäistä. Työssä saa ratkaista ongelmia ja käyttää niin sanottua maalaisjärkeä, hän toteaa.

Pieksämäki nostaa esiin
kotihoidon monia puolia

Pieksämäen kaupungin kotihoito on esitellyt toimintaansa kaupungin Facebook-sivuilla syksyn aikana. Työtään ovat tuoneet esiin Lattunen, sekä useat muut kotihoidossa työskentelevät pieksämäkeläiset. Kotihoidon esimies Eija Tikkanen kertoo, että some-näkyvyyttä alettiin vauhdittaa keväällä, kun yksikkö pääsi mukaan Vetovoimainen kotihoito -hankkeeseen. Sosiaalinen media on yksi kanava, jonka kautta he voivat tavoittaa alalle hakeutuvia nuoria.

–Haluamme tuoda esille positiivisen kuvan kotihoidosta ja esitellä sen monipuolisia työtehtäviä. Kotihoidossa voi toteuttaa omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita, mikä lisää työn mielekkyyttä.

Kesällä avautuneessa uudessa ryhmäkoti Kehrässä työskentelevä lähihoitaja Ida-Maria Mäkynen kertoo järjestävänsä mielellään talon asukkaille ohjelmaa, kuten tietovisoja, jumppatuokioita ja toivelauluhetkiä. Ikääntyneet ovat saaneet tutustua myös kääpiömäyräkoira Pepiin, jonka Mäkynen on tuonut ryhmäkotiin asukkaiden kanssa yhdessä sopien. Hänen mukaansa moni vanhus voi olla yksinäinen ja vailla kosketusta. Koiraa voi silittää ja sen voi ottaa syliin. Mäkysen mukaan ihmisen keskittyessä eläimeen ajatukset irtoavat hetkeksi omista huolista.

Tämän vuoden alkuun saakka kotihoidon henkilöstö on ollut hyvin pysyvää. Eläköitymisten ja osa-aikaisen työn seurauksena tarvitaan uusia työntekijöitä. Lisäksi pyritään saamaan vakituista henkilöstöä vuosilomien ajaksi. Tikkasen mukaan pysyvä henkilöstö näkyy asiakkaille jatkuvuutena sekä laatuna. Yhteistyö sairaanhoitajien sekä lähihoitajien välillä on tiivistä ja vastuulääkäri-palvelua on pidetty hyvänä. Tikkanen kertoo, että kotihoito tekee yhteistyötä monien toimijoiden, kuten apteekkien kanssa.

–Tämän vuoden aikana kotihoidossa on aloittanut kymmenen uutta työntekijää. Sairaanhoitajan vakituinen paikka on haussa ja lähiaikoina hakuun tulee useita lähihoitajan paikkoja, Tikkanen selvittää.

Kesällä kotihoidossa aloitti työnsä ensimmäinen kuntoutusohjaaja, jonka myötä pieksämäkeläisille tarjotaan vuoden 2021 alusta lähtien tehostetun kotihoidon tiimin palveluja. Tiimi koostuu kuntoutusohjaajan lisäksi fysioterapeutista ja lähihoitajasta.Tikkasen mukaan uutta toimintamallia kehitetään parhaillaan ja asiakkaita otetaan pikkuhiljaa jo syksyn aikana.

–Tehostetun kotihoidon arviointi- ja kuntoutusjakso suunnataan ensisijaisesti sairaalasta kotiutuvalle tai uudelle asiakkaalle. Palvelun tavoitteena on kuntouttaa asiakasta, jotta hän voi jatkaa itsenäistä elämää omassa kodissaan.

Alalle kaivataan
vetovoimaa ja lisäkoulutusta

Ikääntyville tarjottavien palveluiden kysyntä kasvaa lähivuosina ja koulutettujen työntekijöiden tarve nousee. Koulutuksen tarjoajat vastaavat kysyntään ja 1. tammikuuta 2021 otetaan käyttöön uudet valtakunnalliset vanhustyön erikoisammattitutkinnon perusteet. Tutkinnon perusteita valmistelemassa ollut Etelä-Savon ammattiopisto Esedu käynnistää vanhustyön erikoisammattitutkinnon, josta ikääntyneen ihmisen palveluohjaajan ja muistihoitajan osaamisalojen koulutukset alkavat Esedulla Mikkelissä helmikuussa 2021. Suoritetun osaamisalan mukaan tutkintonimike on ikääntyneen ihmisen palveluohjaaja, muistihoitaja, ikävalmentaja tai saattohoitaja.

Lokakuussa astui voimaan uusi laki henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Aiemmin mitoitusta ohjattiin laatusuosituksella. Henkilöstömitoitus otetaan käyttöön asteittain siten, että vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Henkilöstömitoitus vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan 1. huhtikuuta 2023. Kunnilla on lisäksi velvollisuus käyttää RAI-arviointijärjestelmää. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan henkilöstömitoitusta on vahvistettava, mikäli asiakkaiden palvelutarve toimintayksikössä ylittää 0,7.

Väestön ikääntyminen kasvattaa kotihoidon asiakasmääriä. Lattusen mukaan tarve työntekijöille kasvaa, kun samaan aikaan ikääntyneet asuvat kotona mahdollisimman pitkään ja henkilöstömitoitus nousee. Lattunen tietää, että työntekijäpula on ollut esillä vuosia. Hän ihmettelee minne työntekijät katoavat, vaikka alalle valmistutaan paljon. Erityisesti vanhustyö ei vaikuta houkuttelevan nuoria.

–Jos työtä ikääntyneiden parissa halutaan tehdä houkuttelevammaksi, ei kunnan rekrytointi pelkästään riitä. Muutoksen tulee lähteä koulusta, jossa tuotaisiin esille alan hyviä puolia.

Pieksämäen kaupungin kotihoidossa on tahtoa muuttaa työhön liitettyjä mielikuvia. Tikkasen mukaan he haluavat osaltaan antaa realistisen kuvan kotihoidossa työskentelystä. Hän toivoo myös, että nuoret hakeutuisivat kouluaikana aiempaa enemmän vanhustyön puolelle.

–Meillä työskentelee hyviä tyyppejä. Työ on vaativaa, mutta mielenkiintoista ja vaihtelevaa, hän kuvailee.

Riika Paukkonen